Uutisessa kerrottiin myös kolmikantaisesta työryhmän esityksestä, jossa työnantajat voisivat käsitellä työntekijöiden koronarokotuksia ja taudin sairastamista koskevia tietoja. En osaa kovin ottaa kantaa asiaan sillä en itse ole vielä töissä, mutta ideana se voisi olla ihan järkevä, koska siinä annetaan työnantajalle määrätä kuka voisi olla korona-altistus riskisessä työssä. Se kuitenkin voi olla aika hankala säätö, sillä se toisi muutoksia työturvallisuuslakiin. Itse olen tätä vastaan, sillä mielestäni korona on ollut aika paljon laskussa ja suurin osa ihmisistä ovat ottaneet jo rokotuksen, joten työturvallisuuslain muuttaminen tämän takia tuntuu vähän turhalta.
Yle.fi 22.2.2022
]]>
Kirjoituksessani käsittelen Tanja Krögerin kirjoittamaa Ylen uutista, joka kertoo 25-vuotiaan Jouni lappalaisen haasteista työnhaussa. Uutisessa kerrotaan, kuinka Lappalaisella on videen vuoden työkokemusta valmistuttuaan koneistajaksi vuonna 2015. Uutinen kertoo kuinka Lappalaiselle on luvattu työhaastatteluissa olla yhteydessä, mutta työpaikalta ei ole kuulunut mitään tämän jälkeen.
Ongelmaksi nousee työpaikkojen kommunikoinnin puute. Mielestäni on työnantajalta asiatonta luvata olla ensin yhteydessä työnhakijaan, ja sitten jättää ottamatta yhteyttä häneen. Mielestäni tämä myös alentaa yrityksen luotettavutta pitää lupauksista ja sovituista asioista kiinni.
Yle myös kysyi ihmisiltä työnhausta. 102:sta vastanneista osa jakaa Lappalaisen kokemuksen siitä että “työpaikoista ei ilmoiteta mitään”. Mielestäni on tämänkaltainen käytös työpaikoilta on huolestuttavaa, koska se vähentää ihmisten motivaatiota työnhakuun, koska työpaikalta ei edes odoteta saavan minkäänlaista vastausta.
Uutisessa kerrotaan myös, kuinka työpaikat vaativat “superhenkilöitä”, jotka osaisivat tehdä paljon kaikkea, vaikka se ei kuuluisi omaan työnkuvaan.
Olen sitä mieltä että jos työpaikat eivät vaatisi työnhakijoita olemaan “superihmisiä” jotka osaisivat kaikkea ja ilmoittaisivat jos eivät anna työpaikkaa, eivätkä vain pysyisi hiljaisina, niin turhautuminen työnhakuun vähenisi paljon.
https://yle.fi/uutiset/3-12441446
Kirjoitelmani käsittelee Yle Uutisten artikkelia, jossa somevaikuttaja Nea Lundström kertoo olevansa kriittinen koronaa kohtaan, eikä aio ottaa rokotetta. Rajoituksilla halutaan Lundströmin mukaan hallita massaa, ei suojata terveyttä.
Lundströmin mielestä jokaisen on otettava vastuu itsestään ja omasta terveydestään. Mielestäni hän on siinä asiassa oikeassa, sillä se on jokaisen oma valinta, päättääkö ottaako rokotetta vai ei.
Artikkelissa kuitenkin kerrotaan, kuinka koronarokotteita vastustavien mukaan juutalaisten ja rokottamattomien kohtelussa olisi paljon samoja piirteitä. Mielestäni väitteessä ei ole mitään järkeä ja se on jopa itsekäs, sillä koronarajoitukset ja holokausti eivät ole läheskään sama asia eivätkä verrattavissa. Lundström kritisoi myös maskien käyttöä ja rajoitusten noudattamista. Mielestäni hän vaikuttaa tietämättömältä ja itsekkäältä, eikä osaa ajatella asiaa muiden näkökulmasta.
]]>
Kirjoitelmani käsittelee YLE uutisten uutista, jossa Koronaministeriryhmä esittää ravintolarajoitusten kumoamista. Koronaministeriön mukaan rajoituksia pitäisi harkita uudelleen, jos sairaalakuormitus lähtisi taas nousuun. Koronaministeriö esitti myös toisen ehdotuksen: työnantajilla olisi tietyissä tapauksissa oikeus käsitellä työntekijöidensä koronarokotuksia ja koronan sairastamista koskevia tietoja.
Mielestäni koronaministeriön ehdotus työntekijöiden koronarokotuksesta ei ole aivan oikeudenmukainen. Mielestäni jokaisella työntekijällä täytyisi olla oikeus omiin henkilökohtaisiin päätöksiin juuri esimerkiksi rokotteista. Myöskin, jos työnantajat saisivat nähdä työntekijöiden henkilökohtaisia asioita, niin se rikkoisi työntekijöiden henkilökohtaisia asioita koskevaa tietosuojaa. Jos tietosuojaa rikotaan, se on mielestäni erittäin suuri ongelma.
Mielestäni kuitenkin koronaministeriön ehdotus ravintolarajoitusten kumoamisesta oli hyvä ja siinä ajassa olleeseen koronatilanteeseen nähden järkevä. Koronaministeriö oli lisäksi ottanut huomioon sen, että jos sairaalakuormitus lähtee nousuun, asiaa täytyisi harkita uudestaan. Olen tässä asiassa koronaministeriön kanssa samaa mieltä.
Yleisesti ottaen koronaministeriön mielipiteet olivat kuitenkin järkeviä, mutta ehdottaisin parannusta vielä työntekijöiden koronarokotusta koskevaan tietosuojaan. Mielestäni työntekijät voisivat itse kertoa työnantajalleen rokotuksistaan, jos he itse haluavat tai jättää kertomatta, jos eivät halua. Työnantajalla ei kuitenkaan pitäisi mielestäni olla mitään oikeutta kysyä työntekijöiden henkilökohtaisista asioista.
Ylen uutisessa ”Omasta mielestäni vapaustaistelija” 23-vuotias Nea Lundström kertoo kantansa koronarajoitteisiin. Lundström ei itse ole rokotettu, eikä usko rajoitteisiin. Hän kertoo olleensa koronan tullessa vuonna 2020 varovainen, koska korona oli vielä tuntematon. Hän toimi, kuten muutkin ja noudatti rajoituksia ja suosituksia. Lundströmiä alkoi ahdistaa liika informaatio ja päätti pitää sometaukoa. Keväällä 2021 hän kuitenkin alkoi kyseenalaistamaan koronatoimia ja niihin johtaneita päätöksiä. Hän kritisoi maskien käyttöä, rokotteita ja muita hänen mielestään tarpeettomia toimia. ”Ymmärsin, että meille ei kerrota kaikkea, eikä korona ole niin vaarallinen tauti kuin kaikkialla sanotaan.” Hän kertoi, ettei itse käytä enää maskia tai muutenkaan anna koronan rajoittaa elämäänsä. Lundströmin mielestä koronarokotteet riistävät vapauden.
Mielestäni kaikilla saa olla omat mielipiteensä ja kantansa asioihin, mutta uskon myös, että viralliset koronarajoitukset on asetettu ihmisten parhaaksi, eivätkä heitä vastaan. Itse olen yleensä käyttänyt maskia yleisissä paikoissa, joissa myös muut käyttävät maskia. Olen huomannut, että jotkut koronapelkoiset ihmiset saattavat vältellä ihmisiä, joilla ei ole maskia. Mielestäni pitäisi kunnioittaa toisten arvoja ja mielipiteitä. Esimerkiksi bussissa mielestäni, jos et pysty olemaan ihmisten lähellä, joilla ei ole maskia niin ehkä on parempi kulkea jollain muulla tavalla. Toisaalta kaikilla ei välttämättä ole mahdollisuutta siihen. Jos taas menisi paikkaan, jossa ihmiset käyttävät maskia, olisi mielestäni hyvä laittaa itsekin maski. Toisaalta se on jokaisen oma päätös. Uutisen mukaan koronarokotukset ovat pelastaneet monia henkiä. Ymmärrän, miksi ihmiset ottavat rokotteet, mutta ymmärrän myös, miksi joku ei halua niitä ottaa. Koronapasseilla ei oikein jätetä vaihtoehtoja. Jos et ole rokotettu, saatat menettää työsi tai et pääse lukuisiin paikkoihin, joihin koronapassi vaaditaan. Ymmärrän, että tällä pyritään edistämään kaikkien turvallisuutta, mutta mielestäni rokottamattomien syrjiminen ei ole oikein.
]]>
Tämä kirjoitus koskee Ylen artikkelia, jossa puhutaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tilasta Oulussa. Artikkelissa kerrotaan Pohjois-Suomen aluehallintaviraston määränneen Oulun kaupungin saattamaan mielenterveyspalvelunsa lailliselle tasolle elokuun loppuun mennessä. Nykyinen ongelma on odotusajat: lasten ja nuorten jonot ovat lain asettamaa kolmen kuukauden rajaa korkeammat.
Ongelmaan on toki syytä puuttua, mutta tilannetta ei valitettavasti korjata menemällä exceliin, ja muuttamalla “odotusaika”-sarakkeen lukua pienemmäksi. Jonojen pituuden syypää löytyy resurssipulasta. Harmillisesti “resurssi” tarkoittaa tässä tapauksessa muutakin kuin rahaa, joten säästöpossun rikkominenkaan ei poista masennusta maailmasta.
Mielenterveyspalvelut tarvitsevat päteviä ammattilaisia, joita ei valitettavasti näyttäisi kasvavan puissa, vaan Oulun lähiöissä. Yhteiskunnan kehitys on tuonut mukanaan mielenterveysongelmia yhä useammalle nuorelle, jonka seurauksena nykyiset psykologit ovat ylikuormitettuja, korkeakoulututkintokaan kun ei näyttäisi tuovan vuorokauteen sitä tarvittua ylimääräistä tuntia (tai kymmentä).
Ongelma on tietenkin laajempi, kuin henkilöstöpula. Vaikka palkattaisiin satoja uusia sosiaalityöntekijöitä ja psykologeja, ongelma pysyy samana, jos terveydenhuollon infrastruktuuri on vääränlainen. Pahimmassa tapauksessa yksi psykologi hoitaa kahtakymmentä potilasta samaan aikaan, kun toisella on työn alla ruhtinaalliset kaksi. Toki en voi suoralla naamalla valehdella tuntevani ongelmaa kovin syvällisesti, joku itsetietoisuus sentään minullakin.
Kyseeessä on kuitenkin todellinen ongelma, jolle olisi syytä tehdä jotain. Sen ei voida kuitenkaan sanoa johtuvan kaupunginisien epäpätevyydestä, vaan kyseessä on useamman muuttujan yhtälö. Pitäisi taikoa jostain lisää henkilökuntaa, sekä parempi infrastruktuuri. Lyhyesti sanottuna ongelma on kuin mikä tahansa muukin politiikan saralla: ratkaisu on yksinkertainen niin kauan, kun joku muu tekee sen.
Ylen uutisessa “Työryhmä haluaa eroon pakkouskonnon opetuksesta lukioissa” nostetaan esille, ettei uskonnon opiskelussa ole valinnan vapautta. Vanhempien tekemä päätös ohjaa lapsen uskonnon opiskelua täysi-ikäsyyteen asti. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluva ei voi opiskella elämänkatsomustietoa. Mutta kirkkoon kuulumaton voi silti opiskella uskontoa.
Ongelmana on epätasa-arvo. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvat nuoret pakotetaan opiskelemaan uskontoa vasten heidän tahtoaan. Vaikka uskonnossa opetetaan kulttuurista ja se on hyvin yleissivistävä oppiaine, on opetuksessa silti vahva ote kristinuskoon. Moni suomalainen nuori ei harjoita uskontoa millään tavalla ja voi kokea myös uskonnon opiskelun vieraana ja vanhanaikaisena.
Yhteiskuntamme on maallistunut ja kansainvälistynyt, nuoret haluavat löytää vastauksia kysymyksiinsä pohdiskelusta ja elämänkatsomustiedosta. Varsinkin ala-asteella uskonnonopetus pyörii lähes pelkän kristinuskon ympärillä, siellä opetetaan vahvasti, että kristinusko on ainoa todellinen uskonto.
Ei ole järkevää kokonaan poissulkea uskonnon opetusta. Kulttuurientuntemus on tärkeää, mutta uskonnonopetus pitäisi olla sopivana lisämausteena muiden aihepiirien keskellä, silloin se ei loisi pakottamisen ilmapiiriä. Sitä voitaisiin opettaa esimerkiksi maantiedon tunneilla, kun käsitellään muitakin kulttuuriasioita. Myös kirkkoon kuuluvilla tulisi olla tasavertainen mahdollisuus valita opiskella elämänkatsomustietoa.
Mielestäni kansalaisaloitteet ovat hyvä tapa saada näkyvyyttä jollekin asialle. Vaikka aloite ei menisi läpi eduskunnassa, se voi silti aiheuttaa tärkeää keskustelua. Kansalaisaloitteet voivat median kautta saavuttaa myös ihmisiä, jotka eivät muuten aktiivisesti osallistu julkiseen keskusteluun. Aloitteet leviävät mediassa nopeasti, kun ihmiset jakavat niitä omilla kanavillaan. Ylen jutun mukaan oikeusministeriössä pohditaan toisenlaisen aloitteen luomista kansalaisaloitteen rinnalle. Siihen ei sisältyisi toivetta lakimuutoksesta, mutta antaisi silti eduskunnalle keskustelunavauksia. Mielestäni tämä voisi olla kannattava idea, sillä kynnys sellaisen aloitteen tekemiseen olisi vielä pienempi.
Joona Mielonen teki niin suositun somekampanjan, että se vaikuttaa meidän kaikkien arkeen – selvitimme, millaiset kansalaisaloitteet menestyvät (yle.fi)
]]>Mielestäni lapsille on hyvä, jos he oppivat lukemaan jo alaluokilla sujuvasti. Jos ei opi alaluokilla lukemaan, oppiminen saattaa ylemmillä luokilla olla haasteellista, koska lukemaan ei enää ehkä opetella hauskasti leikkien parissa kuten esimerkiksi esikoulussa. Vielä kotona olevien lapsien pitää kuitenkin saada olla lapsia, eikä heiltä liian aikaisin saa alkaa odottamaan, että he lukisivat ja laskisivat. Koulu on opetusta varten ja sinne lapset menevät oppimaan. Kotona voidaan antaa hyvät valmiudet lukemaan ja laskemaan oppimiseen, mutta kokonaan oppimisen ei mielestäni pitäisi tapahtua kotona.
Tällaisessa kehityksessä voi olla vaarana se, että lasten lähtötasot heittelevät paljon. Kodissa jossa ei ole saattanut olla valmiuksia opettaa lapselle jo kotona esimerkiksi lukemista, saattaa lapsen olla vaikea tulla kouluun, jos osalla lapsista taitotaso on jo hyvinkin paljon korkeammalla. Saattaa myös syntyä jopa kotien välistä kilpailua, kenen lapsella on esimerkiksi paras lukutaito ennen koulua. Tällöin lapselta saatetaan liian aikaisin odottaa liian paljon. Toivottavasti näin ei kuitenkaan ole, koska lasten pitää saada olla lapsia ja koulussa sitä opiskellaan.
Tänä vuonna aloittavien ekaluokkalaisten lähtötaso voi olla huomattavasti korkeampi kuin heidän vanhemmillaan – etenkin lukutaito korostuu - Kotimaa - Ilta-Sanomat
]]>