Kirjoituksessani käsittelen Tanja Krögerin kirjoittamaa Ylen uutista, joka kertoo 25-vuotiaan Jouni lappalaisen haasteista työnhaussa. Uutisessa kerrotaan, kuinka Lappalaisella on videen vuoden työkokemusta valmistuttuaan koneistajaksi vuonna 2015. Uutinen kertoo kuinka Lappalaiselle on luvattu työhaastatteluissa olla yhteydessä, mutta työpaikalta ei ole kuulunut mitään tämän jälkeen. 

Ongelmaksi nousee työpaikkojen kommunikoinnin puute. Mielestäni on työnantajalta asiatonta luvata olla ensin yhteydessä työnhakijaan, ja sitten jättää ottamatta yhteyttä häneen. Mielestäni tämä myös alentaa yrityksen luotettavutta pitää lupauksista ja sovituista asioista kiinni.

 

Yle myös kysyi ihmisiltä työnhausta. 102:sta vastanneista osa jakaa Lappalaisen kokemuksen siitä että “työpaikoista ei ilmoiteta mitään”. Mielestäni on tämänkaltainen käytös työpaikoilta on huolestuttavaa, koska se vähentää ihmisten motivaatiota työnhakuun, koska työpaikalta ei edes odoteta saavan minkäänlaista vastausta.

 

Uutisessa kerrotaan myös, kuinka työpaikat vaativat “superhenkilöitä”, jotka osaisivat tehdä paljon kaikkea, vaikka se ei kuuluisi omaan työnkuvaan.  

Olen sitä mieltä että jos työpaikat eivät vaatisi työnhakijoita olemaan “superihmisiä” jotka osaisivat kaikkea ja ilmoittaisivat jos eivät anna työpaikkaa, eivätkä vain pysyisi hiljaisina, niin turhautuminen työnhakuun vähenisi paljon.

https://yle.fi/uutiset/3-12441446